kisaraportti
 
 
Mika Salo Circuit, 15.5.2004. Kart-Keket Championships 2003-2004
Wurray Mulkker
Mestaruustaiston kannalta ratkaisevaa ja kauden päättävään Mika Salo Circuitn osakilpailuun lähdettiin kovasti varamiehisin joukoin. Ennätykselliset viisi varakeijoa oli hälytetty paikkaamaan joka vuotuisesta huipennuksesta estyneitä vakiokuskeja.
Nyt tulikasteen sarjaan saivat Nobel Booze, John Tennis, Eddie Irvistys sekä Torso McKärkkäinen. Myös useissa aiemmissa osakilpailuissa varakeijona esiintynyt Sensei Rasva-akseli oli hätistelty Alahärmään. Vaikka Keijojen rivit olivatkin hälyttävästi harventuneet, oli päätöskilpailuun hoidettu jälleen tukku Keijojen vaimoja ja tyttöystäviä näytille pällistelemään, mutta tällä kertaan varikkoruusuna olemisen lisäksi kaunottarille järjestettiin muutakin puuhaa, nimittäin Kissat GP:n muodossa!
Leikkimielisen kilpailun voitti Sika Sallosen väliaikainen tyttöystävä Miss Röh, joka paukuttelikin varsin mainiota kierrosaikoja tehdäkseen mahdollisen vaikutuksen Sikaan. Vaikutusta tai ei, mutta Kissojen jälkeen oli vuorossa kauden huipennus ja moni lukijani varmaan tässä vaiheessa hämmästelee tätä järjetöntä jaaritusta ja ihmettelee, että koska ja mistä se kisaraportti oikein alkaa? …Joten, eiköhän polkaista homma käyntiin!

AIKA-AJOT
Kauden muista osakilpailuista poiketen aika-ajot sekä itse kilpailu hoidettiin yhdessä ryhmässä, eikä tuttuja A & B aika-ajo/finaaleita nähty, vaan kaikki Keijot päristelivät samaan aikaan samalla baanalla, mistä johtuen radalla riitti tungosta ja säpinää.
Paalulle yltävään aikaan ylsi totutusti Jario Hanaan, mutta seuraavat ruudut valtasivatkin todelliset yllätysnimet, nimittäin varakuljettajat Sensei Rasva-akseli (2) sekä John Tennis (3). Yllätyksen voidaan pitää Allu Boreeton surkeaa kolmattatoista lähtöpaikkaa, muuten aika-ajojen tulosluettelo olikin aika tuttua luettavaa, kuski siellä, toinen täällä, kolmas tuolla ja sitä rataa…

KILPAILU
Kauden viimeinen startti oli suht räväkkä, sillä olihan viivalla maailman nopeimmat Keket! Muutama kurvi kisaa kurvailtu ja johdossa pyyhälsi hämmästyttävästi varakuski John Tennis.Eturivin miehet Hanaan ja Rasva-akseli kärsivät selkeästi autojensa surkeista kisasäädöistä ja alkoivat jäämään kärkikarkeloista.Tennis näytti aluksi repivän kaulaa muihin nähden ja vievän koko roskan nimiinsä, sillä Tenniksen takana käytiin suhteellisen kovaa painia, jossa ohitettiin miestä puolin ja toisin, kuin Moskovan leipäjonossa aikanaan.
Lopulta Luigi Liberon ja rajun nousun ruudusta yksitoista tehnyt Nobel Booze saavuttivat Tenniksen, antoivat syötön puhua ja painuivat ohi. Liberon johti kisaa ehkä 5 sekuntia, kunnes Booze hivuttautui rinnalle ja ohi.
Nyt alkoi takarivistä nousta miestä enempikin ja Allu Boreeto liimautui Luigin puskuriin kiinni. Tästä hermostuneena Liberon painoi kaasua kuin viimeistä päivää ja ohitti Boozen. Tällä kertaan mies johti ehkä sekunnin, kunnes oli Boreeton vuoro siirtyä kärkeen. Boreeto ja lähes heti Liberonin kuittauksen kuittauksella kuitannut Booze lähtivät vuorovedoin repimää hajurakoa selvästi kuntopohjansa rippeetkin menettäneensä Luigiin. Nyt oli selvää, että voittaja leivottaisiin kaksikosta Allu Boreeto tai Nobel Booze. Selvää ei sen sijaan ollut se, että kolmantena tuskaillut Liberon pitäisi paikkansa ruutulipulle saakka, sillä raskaasti hikoileva Luigi oli saanut hanuriinsa Perseen Arttu Paniksen.
Pari kiekkaa eteenpäin ja viimeinen kurva, Boreetolla mestaruus mielessä, hetken herpautuminen ja Booze ohi. Maaliviivalla eroa ei paljoon paskaakaan, pieni hetki ja seuraavina Liberon, Panis, Tennis, Fieldslug ja niin edespäin… taas oli kausi saatu pakettiin.
Boreetolle todella ansaittu mestaruus, Boozelle osakilpailuvoitto ja kaikilla oli niin mukavaa!

Wurray Mulkker
  ©MFIA